Vanhojen kansojen maa

Minulla oli ollut tarkoitus tehdä pikapostaus viime viikolla kun olin ystäväni Elisan kanssa Turkissa. Mutta wi-fi:ä en aina saanut kunnolla toimimaan hotellissa niin otin koko viikon ihan loman kannalta. Kuvia otin kyllä lähes tuhat niin voin fiilistellä jälkikäteen. Maisemat olivat erittäin hienoja ja monta uutta kokemusta ollaan nyt rikkaampana.  IMG_8969

Matka alkoi junamatkalla Kouvolasta Kajaanin kautta Ouluun. Minulla oli pari hyvää kirjaa mukana niin aika kului nopeasti. Tuntui vapauttavalta vain lukea kun ei tarvinnut kantaa kenestäkään huolta. Vielä jännittävämpi reissusta tuli kun olimme osaa 37-hengen turistiryhmää. Kaikki laitettu jonkun sattuman kautta saman bussin listaan. Elämä on joskus tällä tavoin aika ihmeellistä, koskaan ei voi etukäteen tietää ketä kohtaa ja milloin. Tiedän että ehkä tämmöinen valmiiksi suunniteltu reissu ei kaikille sovi, mutta olen aika varma että itsekseen emme olisi saaneet yhtä paljon aikaseksi. Meidän opas oli tulisieluinen Turkkilainen nainen, Nergis ja bussikuski Bulent oli omalla hiljaisella tavalla hyvin ystävällinen.

Ilmari Tapiovaaran suunnitelemia keinutuolia Oulun lentokenttä lounge:issa

Ilmari Tapiovaaran suunnitelemia keinutuolia Oulun lentokenttä keinutuolilounge:issa

Minusta tuntui että pääsimme enemmän sisälle Turkkilaisten ajattelutapaa ja kultuuria kun oli paikkallinen opas. Ehkä se Turkkilainen ekpressiivisuus ja avoimuus oli juuri sopiva vastakohta suomen talveen. Olihan se päivä kun lähdimme aika harmaa, mutta mieli ei tietysti ollut kun odotimme innolla perille pääsyä.

mangavat river

Lennettiin Antalyan aamuyöstä torstaina. Seuraavana päivänä lähdimme jokilaivaristeilylle. Manavgat joki laskee Välimereen ja on puolet makeaavettä ja puolet suolaistavettä. Yhdellä puolella oli peltoja jossa kasvatettiin hyötykasveja ja toisella puolella oli kapea niemi ja sen takana oli Välimeri. Tiesitkö että Turkki on omavarainen ruuan suhteen? Ruoka oli todella kasvispainotteista vaikka lihaakin toki löytyi.

manavgat riverboat

 

merditerranean sea

Olin aina halunnut nähdä ja kokeilla miltä turkoosi vesi tuntuu varpaitten välissä. Suosittelen, se tuntui loistavalta ja hieman karkea hiekka varmasti hieroi pois kaikki kovettumat. Täällä leikimme aaltojen kanssa ja palasimme takaisin laivaan lahkeet ihan märkinä.

flying scarves and waves

Manavgat jokimaisema

Manavgat jokimaisema

Lähes 98% Turkin väestöstä ovat Muslimeja. Turkin valtio virallisesti on sekulaarinen joka tarkoittaa että uskonta ja valtion hallinto on erotettu toisistaan. Käytäntö on kyllä toinen. Laissa on määrätty että jokaiselle 2000:lle hengelle täytyy rakentaa moskeja ja valtio palkkaa imaamin. Meillä oli mahdollisuus käydä vierailemassa yhdessä moskejassa joka sijaitsi ihan Manavgat joen lähistöllä. Seinien ja katon geometriset muodostelmat olivat koristeellisen upeita.

muslim geometric shapes collage

Ensimmäisenä yönä menimme nukkumaan vasta kuuden aikaan aamulla kun lähes koko yö meni matkustamiseen. Juuri kun kävelimme meidän hotellihuoneelle alkoi kuulua minareettien kutsu lämpimässä kevätaamussa. Linnut lauloi kilpaa rukouskutsun kanssa. Olimme selvästi jossain muualla kuin Suomessa.

IMG_9486

myötäpäivään ylhäältä aloittaen: pistaasijauhe, kardemumma, Ottoman mausteseos, ja feikki saffron:ia

 

Lähdin Turkkin hakemaan mausteita. Ehkä minun olisi pitänyt tehdä vähän tutkimustyötä etukäteen. Nimittäin, aloin etsiä tietoa eilen netistä esimerkiksi Ottoman mausteseoksesta. Löysin blogin, Babushka Table, jota kirjoittaa Olga niminen nainen jolla on oma ravintola Turkissa ja on asunut siellä jo monta vuotta. Ennen ravintolan pitoa hän toimi ruoka-oppaana Istanbuli:ssa. Hän kirjoittaa Turkin ruokamyyteista ja yksi oli että siellä runsaasti myydään feikki saffronia tehty värisaflorista joka on sen verran voimakas väriaine että sitä käytetiin muinaisessa Egyptissä kun kankaita värjättiin. Olgan mukaan jokaisella kaupiaalla on kahta saffronia. Se halpa feikki on näyttävästi esillä ja mainostetaan parhaaksi Turkkilaiseksi saffroniksi. Se toinen aito on jossain takahyllyllä ja sitä kutsutaan Iranilaisesksi saffroniksi. Hinta on myös ihan eri luokkaa. Yksi gramma aitoa tavaraa maksaa 25 Turkin liiraa eli noin 9 euroa. Feikkiä sai samalla hinnalla 20 grammaa. Menin ihan lankaan. Kuulin myöhemmin yhdessä maustekaupassa kun yksi asiakas kysyi saffronista kun kauppias kertoi tämän kalliiman hinnan. Ajattelin silloin että olinpa saanut hyvän tarjouksen. Nyt tiedän että se mitä se kauppias myi oli todennäköisesti sitä oikeeta tavaraa. Täytyy vissiin joskus lähteä uudestaan kun on viisastunut ja ottaa miehetkin mukaan. Uskon että hekin nauttisivat upeista maisemista.

kylä vuoristossa Turkin kapadokyassa

Ensi viikolla tuon teidät vuoristoon. Turkki on maa jossa on niin paljon mielenkiintoista historiaa niin pitkältä ajalta että minun piti välillä vähän kerrata omaa historian tietämystä. Oletko itse käynyt Turkissa? Minkälainen kokemus sinulla oli?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s