
Aamu oli ollut aika tavallinen. Osa lapsistamme on aamuvirkkuja ja osa iltavirkkuja. Iltavirkuille tyypeille täytyy varata heräämiseen lähes puolet enemmän aikaa kuin muille. Yksi meidän aamuvirkuista pyytää aina, että hänet viedään illalla reppuselässä sänkyyn. Ehkä voimat juuri sopivasti ehtyvät siinä hetkessä vaikka energiaa riitti iltariehumiseen vain muutamaa minuuttia aikaisemmin. Ehkä minä lellin, tiedän että joku saattaa sanoa että tarjoan liian hyvää palvelua. ”Kylläpäs se lapsi hyppyttää sinua!” olen joskus kuullut kommentoitavan. Mutta silti suostun lähestulkoon aina viemään hänet reppuselässä sänkyyn. Se on osa meidän perheen iltarituaalia ja ehkä siinä lapsi saa samalla vähän läheisyyttä ja tulee turvallinen olo. Olen huomannut, että jos lintsaan iltarituaaleista, nukkumaan menemiseen menee paljon kauemmin. Kun vien hänet reppuselässä, lapsi nukahtaa yleensä muutamassa minuutissa.
Meidän Bella pitää fuksian väristä balleriinapukua lähes, joka yö kun menee nukkumaan. Pikku prinsessa on täysi vastakohta isolle veljelle. Vaikka tekisimme kaikki iltarutiinit ja iltasadut, hän silti hiipii yläkerrassa ja joskus käy mutkan alakerrassa kertomassa minkälaisen kakun hän on suunnitellut syntymäpäivilleen. Synttäripäivään on vielä ainakin kolme kuukautta aikaa. Tällä hetkellä kakun pitäisi kuulema olla merenneitokakku. Hymyilyttää ja joskus salaa pyörittelen silmiäni.
Tänä kyseisenä aamuna olin laittanut pienimmille aamupalaa. Hugo kikatti ja kiljui ja kun käännyin katsomaan mitä nyt oli niin hauskaa huomasin, että hän oli heitellyt kaikki ruoat pitkin pöytää. Voi sitä riemua! Kun toruin häntä, ilmestyi otsalle hänelle tyypillinen ryppy. Vähän taisi mietityttää pientä poikaa?
Kävin viime keväänä Yhdysvalloissa, oman perheeni luona. Vietin myös muutama päivän siskoni luona Detroitissa. Matka oli mielenkiintoinen ja voisin joskus tulevaisuudessa kertoa siitä enemmänkin. Hän asuu vanhassa talossa, jossa oli charmia, jota voi olla vain vanhoissa taloissa. Hän teki meille, kämppäkaverinsa Jaclyn:nin reseptin mukaan papusalsaa. Tästä voisi yhtä hyvin tehdä papudippiä jos sitä hiukan soseuttaa sauvasekoittimella.
Tämän ruoan voi tarjoilla kahdella eri tavalla. Joko salsa dippinä sipseille tai rieskanäkkärin palasilla, joka on tehty ohrajauhoista (76%) ja spelttijauhoista. Meidän lasten mielestä rieskanäkkärit ovat erityistä herkkua. Toinen tarjoilu vaihtoehto on laittaa papusalsaa näkkärin päälle ja ripotella päälle jotain vahvaa juustoa. Itse käytin keskivahvaa cheddar juustoa. Lämmitä uunissa noin 3 minuuttia 180 C tai kunnes juusto on sulannut ja rieskanäkkäri on saanut hieman väriä.
Papusalsa (gluteeniton ja laktoositon)
2 tetrapakettia mustiapapuja (285 g/paketti)
1 tetrapaketti kidneypapuja (290 g/paketti)
1 avokado, kuorittu ja leikattu pieniksi kuutioiksi
2 pientä tai yksi iso tomaatti, leikattu pieniksi kuutioiksi
kourallinen persilja tai tuoretta korianteria
1/2 punasipuli, hienonnettu
1 pieni jalapenõ, siemennet poistettu ja hienonnettu
1 rkl juustokuminaa
1 tl jauhettua korianteria
1 tl kurkumaa
1 tsp chili pippuria (minä tykkään käyttää chili explosion)
yhden sitruunan tai limen mehu
suolaa ja pippuria maun mukaan
Kaada pavut siivilään ja huuhtele ja anna hetken valua. Kun pavuista ei enään valu vettä, kaada kulhoon. Kuori ja pilko avokado. Leikkaa tomaatista kuutioita. Leikkaa tuoreyrtit, osan voit jättää hieman isommiksi paloiksi. Hienonna sipuli ja purista mehut sitruunasta tai limestä. Hienonna jalapenõ käyttämällä harukkaa ja veistä apuna. Älä kosketa paljain käsin jalepenõõn , äläkä kosketa kasvojsia tai silmiä jalepenõ leikkamisen jälkeen. Sekoita kaikki aineet yhteen ja mausta makusi mukaan.
yhteistyössä Leipomo J. Martin:in kanssa.